Kartta

Qazax

Qazax on kaupunki Azerbaidžanin länsiosassa Kaukasusvuoriston reuna-alueella. Se sijaitsee Kuran sivujoen Ağstafan varrella 470 kilometriä Bakusta luoteeseen. Kaupunki on Qazaxin piirin keskus. Sen kautta kulkee Bakun ja Georgian rajan välinen M1-valtatie. Asukkaita on 21 100 henkeä (vuonna 2010).

Qazax oli aikoinaan puoli-itsenäinen sulttaanikunta. Vuonna 1801 se liitettiin Georgian mukana Venäjään. Sulttaanikunta lakkautettiin vuonna 1819. Vuonna 1867 perustettiin Jelizavetpolin lääniin kuulunut Qazaxin kihlakunta. Vuonna 1909 Qazaxista tuli kaupunki.

Nykyään Qazax on maatalousalueen keskus, jossa on lähinnä elintarvike- ja jalostusteollisuutta. Kaupunki tunnetaan siellä kudotuista matoista. Nähtävyyksiin kuuluvat vuonna 1902 rakennettu moskeija, 1900-luvun alun İsrafil ağan sauna ja opettajaseminaarin rakennus vuodelta 1910. Qazaxissa on historiallinen museo, taidegalleria sekä Molla Pənah Vaqifille ja Molla Vəli Vidadille omistettu museo.

Kartta - Qazax

Leveysaste / Pituusaste : 41° 5' 33" N / 45° 21' 56" E | Aikavyöhyke : UTC+4:0 / UTC+5 | Valuutta : AZN | Puhelin : 994

Kartta - Qazax

Google

Kartta - Qazax

Google Earth

Kartta - Qazax

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Qazax

Nokia (yritys)

Kartta - Qazax

OpenStreetMap

Kartta - Qazax

Esri.WorldImagery

Kartta - Qazax

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Qazax

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Qazax

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Qazax

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Qazax

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Azerbaidžan


Azerbaidžanin lippu

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".

Kartta - Azerbaidžan